Kun matkustaa kellon ympäri , aikaero iskee aina. Minulla on ollut se klassinen länteen päin lentävän ongelma: olen sammahtanut alkuillasta ja herännyt aamulla kello 5:20. Mitä en siis ikinä tee vapaaehtoisesti. Mutta eiköhän tämä tästä jo ala helpottaa.

Takuuvarma aurinko on paistanut Kaliforniassa, ja lämpötila on ollut t-paita-lukemissa. Oikein miellyttävää siis.

San Franciscon China Town on maailman suurin keskittymä kiinalaisia Aasian ulkopuolella. China Townin portista astuu amerikkalaisesta elämänmenosta aivan toisenlaiseen tunnelmaan ja kulttuuriin. Ravintoloiden ja kauppojen kyltit ovat ensiksi kiinalaisin merkein, sitten vasta englanniksi. Kaduilla käy kova hyörinä ja kasvot ovat pääasiassa aasialaisia piirteiltään.

Teemyymälän mainoskyltti houkuttelee maistelemaan pikkuisesta kupista eri teelaatuja. Ihania höyryäviä makuja ja aromeja.

Poikkean pienessä kiinalaisessa ruokakaupassa,  jonka hyllyt pursuavat kattoon asti erilaisia eksoottisia ruokatarpeita. Sen käytävät ovat niin kapeita, että tuhdilla amerikkalaisella olisi  tukalat oltavat. Taidamme olla ainoat länsimaista syntyperää olevat ihmiset kaupassa, ja kassaneiti kiittää kauniisti kauppakassiamme pakatessaan. Vielä kun selviäisi, mikä hedelmä mahtaa olla Kum Quat tai Persimmon. Tai liekö sen niin väliä, hauskempaa maistella kuivahedelmiä ilman sen kummempaa ennakkomielikuvaa.

Tammikuun lopussa juhlitaan kiinalaista uuttavuotta. Silloin täytyy suunnata China Towniin – ehdottomasti.