Arkipäivän matkailu avartaa. Totesin nimittäin Suomen-reissulla kaupassa käydessäni, että kylläpä ruokakaupat ovat aika erilaisia Suomessa ja Tanskassa.

Saksalaista alkuperää oleva Lidl muistuttaa tanskalaisia halpoja laatikkomyymälöitä Nettoa ja Faktaa. Laatikoita on vähän siellä täällä, ja joskus löytää jotain joskus ei. Jostain tuotteista, kuten saksalaisista makkaroista, on hyvä tarjonta. Ja niissä lihaa voi olla jopa 90 prosenttia. Keskieurooppalaisuudessaan Lidl oli vaan jotenkin kotoisen oloinen.

S-marketissa asioidessani taas iski outo olo: ai niin, tällaistako suomalaisessa ruokakaupassa olikin...? Ja tuotteet näyttivät jotenkin erilaisilta. Lisäksi kaupan visuaalinen ilme oli erilainen kuin tanskalaisten vastaavien liikkeiden. En ihan osannut määrittää, mistä se johtui.

Suurin ero valikoimissa on se, että Suomessa on enemmän eineksiä sekä mikroaterioita, joihin en ole koskaan Tanskassa törmännyt. Ja ne suomalaiset marinadissa lilluvat lihat näyttävät luotaan työntäviltä, kun on tottunut ostamaan kaiken a naturel. Myös luomutuotteita on Suomessa selvästi Tanskaa vähemmän tarjolla.

Eikä sitä punaviiniä pihvin kanssa edelleenkään saa suomalaisesta ruokakaupasta...

Entä suomalaiskauppojen hyvät puolet? Kaikki on siististi järjestyksessä ja paikallaan, tavarat on helppo löytää. Suomalainen kassa tervehtii. Tanskalainen istuu tuppisuuna.

Eikö kauppojen hyviä puolia voisia jotenkin hauskasti yhdistää. Plus päälle kotiin kuljetus, voi kuinka kätevää.